Kuka muistaa koronaa?

Eipä juuri Helsingin katukuvassa tai mediassa enää koronaa näy. Maskeja käyttäviä kuitenkin vielä näkyy. Koronan jälkeen Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seurannut energiahuoli, joka sekin ainakin hetkeksi on helpottunut, veivät median palstatilan.

Näin ihminen unohtaa nopeasti tuonkaltaiset kriisit. Vaikka korona ei enää mediatilaa viekään, moni tuntee edelleen nahoissaan koronan. On varmasti monia, joiden terveyteen korona on vaikuttanut pysyvämminkin. On myös niitä, joiden yritys kaatui koronaan tai joiden työpaikka meni koronapandemian seurauksena. Myös moni sellainen muistaa koronan, jonka läheisiä joutui sairaalaan tai kuoli korona-aikana. Meidänkin perheen lähiomaista pääsi katsomaan vain saattohoidon lopussa koronan takia ja pappikin sai kahvia juodakseen, kun hautajaisissa ei ollut meidän parin läheisimmän lisäksi kuin hän ja kanttori. Varmasti monet koronan etulinjassa työskennelleet terveydenhuollon ammattilaiset muistavat koronan lopun ikänsä.

Organisaatioista erityisesti sote- ja koulutuspuoli joutuvat varmasti muistamaan koronaa terveys- ja koulutusvajeen näkökulmasta. Varmasti meistä korona-aikana eläneistä kaikki muistavat jotenkin koronan.  Toisille sillä on vaan ollut suuremmat vaikutukset kuin toisille. Niin oli myös 1990-luvun pankkikriisillä ja lamalla aikalaisilleen.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Painoliivikävely on koronakevään hitti

Korona-aikana moni, joka on ehkä aiemmin vähätellyt kävelyä, on löytänyt sen harrastuksekseen. Kävelyn avulla on helppo pitää sekä fyysistä että psyykkistä kuntoa yllä. Kävelyhän on monessa mielessä hyvä ja kätevä harrastus ihan uusien ideoidenkin saamisen kannalta (lue: Ideoita lenkiltä). Kävelyä voi tehostaa sauvojen kanssa. Onkohan sauvakävelyn suosio hiipunut, kun vaikuttaa siltä, että  sauvakävelijöihin törmää aiempaa harvemmin.  

Korona-aikana olen tehostanut kävelyä käyttämällä 10 kilon painoliiviä. Mikäli kävelylenkille on käytettävissä vähemmän aikaa, painoliivillä saa kävelyyn reilusti enemmän tehoa. Mikäli kokeilet painoliivikävelyä, kannattaa se aloittaa siten, että hiljalleen lisäät lenkin pituutta ja siihen käytettyä aikaa, jotta paikat eivät tule kipeäksi ja keho sopeutuu painoliiviin. Juoksulenkille ei kannata lähteä painoliivin kanssa, koska kuormitus nivelille on kova.

Veikkaanpa, että tästä painoliivikävelystä on tulossa tämän kevään hittilaji ja tämä blogi aloittaa sen. 😁 

Takki päälle, painoliivi alle ja kävelylenkille.

JK

S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Koronasta toipumisessa myös sote-järjestöillä on tärkeä panos (koronablogi 11)

Korona on kurittanut yli vuoden verran jo meitä kaikkia. Pieniä toivon merkkejä on kevään ja rokostusten myötä sille, että tästä jollain lailla selvitään. Pienenä pelkona tietysti on vielä se, että joku virusvariantti pystyy kiertämään tehokkaasti rokotteiden antaman suojan ja toivottavasti rokotteet pystytään antamaan suunnitellusti.

Hieman pelottaa pitkällä tähtäimellä se, millaista jälkeä korona on saanut aikaan suomalaisten hyvinvoinnissa. Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, millaiseksi kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveyspuolen palveluvelka on kasvanut. Tämän tilannekuvan laatimisessa ja omien kohderyhmien tilanteen arvioimisessa on myös sote-järjestöillä tärkeä tehtävä. Tarvitaan tietoa siitä, miten oman järjestön asiakkaat ja kohderyhmät voivat, mikä on palvelutarve ja mitä toimintoja ja palveluja pitää nyt tuottaa tilanteen parantamiseksi.

Tämän työn pohjaksi on hyvä tarkastaa järjestön perustehtävä, arvot ja eettiset periaatteet. Sitten on kääritttävä hihat ja lähdettävä toimimaan ajatuksella, päättäväisesti ja nopeasti.

Leivän lisäksi monet suomalaiset tarvitsevat järjestöjen tukea koronan takia.

JK 

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe 

www.selede.fi

Hyviä innovaatioita tarvitaan

Vaikka innovaatio-sana voi olla jollekin jo kulahtanut, innovaatiota tarvitaan entistä enemmän. Esimerkiksi hyvän innovaation tarpeesta käy koronarokote. Kun se on nyt keksitty, tarvitaan taitoa, että mahdollisimman moni sen saisi ja mahdollisimman nopeasti. Innovaatiot koskevat siis tuotantoa ja jakelua.

Luin hiljattain Harvard Business Review -lehdestä juttua (2/2021, s.26), jossa innovaatio määriteltiin 1) arvokkaaksi - asiakkaalle hyödylliseksi sekä 2) uudeksi. Näitä kahta asiaa on hyvä punnita huolella silloin kun uusia palveluja, tuotteita tai muita asioita kehitetään tai meille niitä ehdotetaan. 

Jonkin asian hyödyllisyyttä voi tietenkin yrittää arvioida etukäteen ennen kuin sen hyödyllisyydestä on tullut näyttöä, mutta oikeastaan arvo ja hyödyllisyys tulisi pystyä arvioimaan ja todentamaan siinä vaiheessa, kun innovaatio on otettu jo käyttöön. Eli onko "innovaatioilla" ollut tai onko sille tullut oikeasti luvattua ja siltä haluttua arvoa ja hyötyä. Esimerkiksi Koronavilkusta puhuttiin sen valmisteluvaiheessa suurena ja jotenkin käänteentekevänä innovaatioina, mutta senkin arvo ja hyöty täytyy arvioida. Koronavilkku tai sen kehittyneempi versio, voi olla hyvinkin sellainen, että sitä voidaan jatkossakin hyödyntää erilaisten pandemioiden kohtaamisessa.

Innovaation uututta voi tietenkin arvioida siitä näkökulmasta, onko sellaista keksitty ennen. Koronavilkku oli uusi ainakin Suomessa. Joku asia voi olla jollekin organisaatiolle uusi, vaikka se olisi jo keksitty ja ollut muilla käytössä jo kauemmin. Tässä käytetyn innovaatio-käsitteen alle se ei kuitenkaan sovi, vaikka se toisikin arvoja ja hyötyä.

Arvo, hyöty ja uutuus=innovaatio

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

 

 

Cool Head Brew täältä tullaan (koronablogi 10)

Oltiin yhtenä päivänä lounaalla Viikin kartanossa. Kuulin naapuripöydästä, että joku siellä haaveili jo terasille pääsemisestä ja siitä kuinka ensimmäinen olut terassilla maistuisi hyvältä. Täytyy myöntää, että jotenkin tuohon haaveeseen pystyn itsekin liittymään. 

Toivottavasti jo ensi kesänä pääsisi hörppäämään oluen ystävien kanssa koronarokotettuna ja ilman huolta koronasta. Taidanpa sitten suunnata Viikin Gardeniaan avattavalle Cool Head Brewin panimon terasille. Ja taidanpa sitten yrittää saada mahdollisimman monta ystävääkin mukaan ja vaikkapa myös sinut hyvä lukija.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

 

 

Huumoria ja positiivista virettä peliin (korona-blogi 8)

No ehkä otsikkoon liittyy pieni haaste, koska tällä hetkellä on käytössä laaja maskisuositus eli maskin takaa ei oikein hymy näy. Sen sijaan positiivistä asennetta tarvitaan paljon juuri nyt, koska  korona alkaa syömään helposti turnauskestävyyttä. Monella työpaikalla ja myös kotona koronan jatkuminen voi vaikuttaa tunneilmapiirin kiristymiseen ja siihen, että hymy hyytyy. Olen kuullut, että sellaisissakin työyhteisössä, jossa on ollut hyvä ilmapiiri, on voinut tulla riitoja, jostain ihan pienistäkin asioista.

Nyt on siis hyvä aika yrittää löytää positiivisia asioita ja onnistumisia esille ehkä tarvitaan myös päivän vitsejä ja tyhjällekin nauramista. Kaikin keinoin tulisi luoda jonkinlaisia positiivisia tunnetiloja. Hyvässä Positiivisen psykologian voima -kirjassa (PS-kustannus, 2015) Lotta Uusitalo-Malmivaara kirjoittaa (s.21): "Positiivisilla tunnetiloilla on kiistaton yhteys laajempaan hyvinvointiin, onnistumiseen ja saavuttamiseen, fyysiseen terveyteen, havaintokykyyn, muistamiseen, oppimimiseen ja - mikä jännittävintä - jopa geenien ilmenemiseen."

Hymyily parantaa sekä omaa että muiden oloa.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook /Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi