Pettymysten käsittelystä pari havaintoa

Elämä tarjoaa varsin usein paikkoja, joissa voi harjoitella pettymysten käsittelyä. Tässä en tarkoita mitään fundamentaaleja pettymyksiä (läheisten kuolemia, avioeroja jne.) vaan arkisempia esim. sitä, kun omat tavoitteet ja toiveet eivät toteudu toivotulla tavalla esimerkiksi harrastuksissa tai työelämässä.

Pettymys vaikuttaa tietysti innostukseen ja motivaatioon eli se voi ainakin hetkeksi hiipua - se asia, mistä on ollut innostunut, ei vaan enää kiinnosta. Pettymys vaikuttaa itsetuntoon ja kyvykkyyden kokemukseen, jotka liittyvät innostukseen ja motivaatioon.

Pettymys kertoo sen, että pettymyksen tuottanut asia on itselle tärkeä. Pettymystähän ei tule, jos asialla ei ole merkitystä. Pettymyksen käsittelyyn vaikuttaa se, että ylipäänsä tunnistaa pettymyksen ja sen taustalla olevan surun ja hyväksyy nämäkin tunteet. Myös lähipiirin tuki ja asennoituminen pettymykseen auttavat.

Mikäli esimerkiksi palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä syntyy pettymyksiä, hyvä esihenkilö pystyy myös auttamaan ja tukemaan. Onnistumisen hetkissä on helppo olla mukana, mutta oikeasti johtajuus punnitaan silloin kun on vaikeuksia.

Nokka nousee pystyyn aina jossain vaiheessa - luota siihen!

 

Hyvää pääsiästä lukijoille ja onnea JVK (8V)!

JK

S-posti; juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Hyviä innovaatioita tarvitaan

Vaikka innovaatio-sana voi olla jollekin jo kulahtanut, innovaatiota tarvitaan entistä enemmän. Esimerkiksi hyvän innovaation tarpeesta käy koronarokote. Kun se on nyt keksitty, tarvitaan taitoa, että mahdollisimman moni sen saisi ja mahdollisimman nopeasti. Innovaatiot koskevat siis tuotantoa ja jakelua.

Luin hiljattain Harvard Business Review -lehdestä juttua (2/2021, s.26), jossa innovaatio määriteltiin 1) arvokkaaksi - asiakkaalle hyödylliseksi sekä 2) uudeksi. Näitä kahta asiaa on hyvä punnita huolella silloin kun uusia palveluja, tuotteita tai muita asioita kehitetään tai meille niitä ehdotetaan. 

Jonkin asian hyödyllisyyttä voi tietenkin yrittää arvioida etukäteen ennen kuin sen hyödyllisyydestä on tullut näyttöä, mutta oikeastaan arvo ja hyödyllisyys tulisi pystyä arvioimaan ja todentamaan siinä vaiheessa, kun innovaatio on otettu jo käyttöön. Eli onko "innovaatioilla" ollut tai onko sille tullut oikeasti luvattua ja siltä haluttua arvoa ja hyötyä. Esimerkiksi Koronavilkusta puhuttiin sen valmisteluvaiheessa suurena ja jotenkin käänteentekevänä innovaatioina, mutta senkin arvo ja hyöty täytyy arvioida. Koronavilkku tai sen kehittyneempi versio, voi olla hyvinkin sellainen, että sitä voidaan jatkossakin hyödyntää erilaisten pandemioiden kohtaamisessa.

Innovaation uututta voi tietenkin arvioida siitä näkökulmasta, onko sellaista keksitty ennen. Koronavilkku oli uusi ainakin Suomessa. Joku asia voi olla jollekin organisaatiolle uusi, vaikka se olisi jo keksitty ja ollut muilla käytössä jo kauemmin. Tässä käytetyn innovaatio-käsitteen alle se ei kuitenkaan sovi, vaikka se toisikin arvoja ja hyötyä.

Arvo, hyöty ja uutuus=innovaatio

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

 

 

Systeeminen muutos heti! Ymmärrä ensin systeemi

Aika usein olen törmännyt viime aikoina erilaisiin puheisiin, joissa esitetään systeemistä muutosta. Enkä oikein ole ymmärtänyt, mitä tämä tarkoittaa, vaikkakin se on kuulostanut viisaalta. Minua on kuitenkin alkanut hieman epäilyttää, miten hyvin systeemisen muutoksen esittäjät ylipäänsä tuntevat sen systeemin, jonka muutosta he ajavat.

Sitran määritelmän mukaan: "Systeemisellä muutoksella tarkoitetaan toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle."

Kun halutaan ja ajetaan systeemistä muutosta, pitää ymmärtää systeemi ja sen toimintamallit, rakenteet ja vuorovaikutussuhteet, jotta ei käy niin, että sotketaan toimiva systeemi. Ketteryyden ja nopeuden vaatimukset sekä digitalisaatio varmasti muuttavat monia systeemejä. Systeemin tai systeemissä toimivan palvelun kehittämisessä on tärkeä tunnistaa ja löytää ne henkilöt, joilla on kokonaiskäsitys systeemistä, sen vaatimuksenmukaisuuteen liittyvistä tekijöistä, systeemin historiasta ja ehkä tulevaisuudestakin. Näin voidaan välttää toimivan systeemin rikkominen.

Eli kun seuraavan kerran kuulet, että joku esittää systeemistä muutosta, tarkista esittäjältä:

 1) Miten hyvin hän ymmärtää kyseisen systeemin.
 2) Miten hyvin hän ymmärtää ajamansa systeemisen muutoksen seuraukset.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

Ilman visiota on vaikea johtaa

Kauppalehti Optiossa on usein haastateltu uusia johtajia ja sieltä olen huomannut, että usein he ovat kiteyttäneet hienosti uuden tehtävän suunnan ts. mihin aikovat toimintoaan johtaa.

Kaikilla yhteisöillä ja miksei myös kaikilla palveluilla on hyvä olla selkeä kehittämisvisio. Kehittämisvisio kertoo suunnan, mitä kohti ollaan menossa. Kehittämisvisioon voi peilata myös kaikkea konkreettista tekemistä ts. vievätkö kyseiset tekemiset kohti visiota. Kehittämisvision tulisi olla kiteytetty, innostava ja kannustava sekä toimintaa ohjaava.

Kehittämisvision ääneen sanominen ja kirjaaminen voi olla edellisten asioiden takia myös vaikeaa. Jos suunta on selvästi sanottu, se voi rajata myös jotain organisaation toimintoja pois tai selkeä kehittämisvisio voi paljastaa myös sen, että toiminta ei viekään haluttuun suuntaan. Toisaalta kehittämisvision kirjaaminen voi paljastaa myös sen, että itse kehittämisvisio on väärä. Tällöin se täytyy miettiä uudestaan, mutta sekin on oikeastaan hyvä asia.

Selvä reitti määränpäähän.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi
 

Kehittämisen dynamiikka - suora prosessi vai lankakerä?

Taas hiljattain yhden kehittämisprosessin aikana aloin pohtimaan sitä, millaista kehittämisen dynamiikka oikein on.

Mielikuvissa tietenkin toivoisin, että se olisi dynaaminen ja selkeä prosessi, mutta monesti käytäntö taitaa sittenkin olla se, että kehittäminen on mieluummin sekava tai sotkuinen prosessi, jossa haetaan suuntaa, kompastellaan ja tehdään harha-askelia ennen kuin sieltä tullaan vaikkapa uuden palvelukonseptin tai muun tuotoksen kanssa ulos.

Kehittämisen prosessiin vaikuttaa tavoitteiden ja tehtävän kirkkaus, tehtävän vaativuus, oma ja kehittämisryhmän osaaminen, aikataulu ja erilaisten sidosryhmien toiveet ja tarpeet. Esimerkiksi digitaalisten palvelujen kehittämisessä on monia teknisiä ja tietoturvaankin liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kehittämisprosessin dynaamisuuteen. 

Ehkä työhyvinvoinnin näkökulmasta on hyvä ymmärtää, että monen vaativan kehittämisprosessin luonteeseen kuuluu, että sen ei tarvitse olla suoran nuolen kaltainen dynaaminen prosessi. Silloin on hyväksi taito kestää epävarmuutta ja kyky luoda toivoa sen suhteen, että ratkaisu löytyy.

Kehittämisen dynamiikka - suora prosessi vai lankakerä?

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Sovellus vie sinut tavoitteeseen

Olen tässä bloggailun ja muun palvelukehityksen lisäksi kehitellyt verkkopalvelua. Sen tarkoituksena on auttaa hahmottamaan ja suunnittelemaan oman elämän tavoitteita. Erilaisia elämäntavoitteita peilataan myös arvoihin.

Sovelluksen ensimmäisenä kohderyhmänä ovat noin 17 - 30-vuotiaat nuoret aikuiset, mutta kyllä se käy vanhemmillekin. Ihan kaikille, joilla on jotain suunnitelmia ja jotka ovat kiinnostuneita tavoittelemaan niitä.

Mistä kaikki sai alkunsa? Tein jo joskus 1990-luvun lopulla urheiluun liittyviä tavoitevuoria tukemaan, kirkastamaan ja visualisoimaan urheilutavoitteitani. Teimme myös ystäväni kanssa poikamiehinä rakkaudenvuoria eli mietimme vakavissamme huumorimielellä, kuinka etenemme perusleirin ja välileirien kautta kohti ”täydellisen rakkauden avioliiton huippua”. Minä saavutin rakkaudenvuoren ja ystäväni tulee varmasti vielä saavuttamaan tavoitteen ellei tavoite ole sitten jo muuttunut. Koin, että tavoitteiden kirjaaminen ja visualisointi auttoivat tavoitteiden saavuttamisessa, joten miksei se auttaisi myös muita.

Monestakaan asiasta en paljoa tiedä. Olen ollut vierellä, kun kolme lastani on syntynyt maailmaan. Olen ollut isäni vierellä hänen ottaessaan viimeisen henkäyksen. Elämä on edellisten hetkien välissä. Elämässä kannattaa ainakin pyrkiä tekemään itselle tärkeitä ja arvokkaita asioita. Itselle tärkeät ja sopivan kokoiset tavoitteet lisäävät myös hyvinvointia.

Sovelluksen tarkoituksena on siis auttaa ihmisiä asettamaan ja saavuttamaan kestävästi tärkeitä, arvokkaita ja konkreettisia oman elämän tavoitteita. Tavoitteet voivat liittyä koulutukseen, ammattiin, harrastukseen, ihmissuhteisiin, terveyteen, hyvinvointiin tai muuhun itselle arvokkaaseen asiaan. Kun tavoite on itsestä lähtevä ja arvokas, se vaikuttaa motivaatioon ja tekee tavoitteesta tavoittelemisen arvoisen.

Sovelluksen tekemistä on auttanut Tekesin innovaatioseteli. Toivottavasti sovelluksesta tulee hyvä. Pidähän peukkuja.

Step by Step.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi


 

Kahden maailman kuriirit

Hieno homma, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on alettu käyttää kokemusasiantuntijoita osana palveluja ja palvelujen kehittämistä.

Kokemusasiantuntijoilla on kokemusta asiakkaana tai potilaana olemisesta. Hän pystyy antamaan vertaistukea ja toimimaan palvelujen kehittäjänä (ks. määrittelystä tarkemmin esim. KoKoA:n nettisivuilta).

Kokemusasiantuntijat voivat tuoda parhaimmillaan palvelumuotoiluun ja kehittämisprojekteihin uutta ymmärrystä asiakkaiden maailmasta. Heidän avullaan voidaan saada palvelut toimiviksi sekä asiakaskokemuksen että tehokkuuden näkökulmasta.

Heiltä voi tulla myös ideoita uusista palvelumalleista kuin myös siitä, mitkä palvelumallit voivat olla tehottomia ja turhiakin.

Kokemusasiantuntijoilta vaaditaan ymmärrystä ja pelisilmää toimia kahdessa maailmassa ja nähdä asiat kahden maailman näkökulmasta. Toimia kuriirina sekä asiakkaiden maailmassa että palvelujärjestelmässä.

Palveluista vastaavilta vaaditaan myös kykyä ja taitoa kuunnella kokemusasiantuntijoita. Tämä voisi olla yksi hyvä askel kohti asiakaskeskeisempää organisaatiota.

Kokemusasiantuntija tuo uutta näkökulmaa. Pexels-photo.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi