Terveys, raha ja toivo

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallituksen diakonian asiantuntija Tiina Saarela kirjoitti MustRead-lehdessä 3.5.2019 siitä, miten lisätä toivoa yhteiskunnassa. Jutussa oli tärkeä huomio: "Tiedämme varsin hyvin, että ongelmat yhdellä elämän osa-alueella vaikuttavat toiseen. Esimerkiksi terveyden pettäminen vaikuttaa työkykykyyn, ja työttömyys puolestaan vaikuttaa mielenterveyteen ja lisää riskiä velkaantumiseen."

Olin itsekin miettinyt kirjoittaa hieman samaan liittyvästä teemasta eli siitä, miten eri elämänalueet vaikuttavat toisiinsa. Ehkä ajatuksia innoitti myös hiljattain pidetyt eduskuntavaalit ja tulevana viikonloppuna pidettävät eurovaalit. Eduskuntavaaleissa yksittäisten poliittisten teemojen kuten ilmastonmuutokseen tai maahanmuuttoon liittyvien teemojen lisäksi en nähnyt kovinkaan paljon visionaarisia kuvia siitä, millainen yhteiskunta olisi hyvä.

Ihmisen hyvinvoinnille on tärkeää, että ei ole liian paljon fyysisiä sairauksia. Hyvinvoinnille on tärkeää, että on tärkeitä ja läheisiä ihmissuhteita ja mielekästä tekemistä. Tärkeää on se, että saa olla oma itsensä eikä tarvitse pelätä syrjintää tai kiusaamista.

Ihmisellä pitää olla myös rahaa käytettävissä, että hän voi ostaa suojaa ja ruokaa. Ilman rahaa alkaa hyvinvointi kärsiä ja se taas vaikuttaa terveyteen. Jos terveys menee, on vaikea toimia aktiivisesti työmarkkinoilla.

Hyvään elämään kuuluu toiveikkuus tulevaisuuden suhteen. Itsearvostus ja kyvykkyyden tunne ovat myös tärkeitä ja tietenkin tunne elämän merkityksellisyydestä.

Terveydestä ja hyvinvoinnista pitää huolehtia ja siitä, että kaikilla on riittävästi rahaa. Se mikä on riittävästi rahaa kullekin, on tietenkin jo oman blogin aihe.



Toivo on sitä, että joskus raskaankin matkan päässä on tiedossa jotain hyvää.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Kiva elämä velaksi

Viime torstaina (26.1.2017) oli Helsingin Sanomissa tärkeä juttu nuorten velkaantumisesta. Jutussa haastateltiin Mun talous -verkoston koordinaattori Essi Lindbergiä.

Jutussa mainittiin, että tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 370 000 kansalaisella maksuhäiriömerkintä ja heistä suurimman yksittäisen ryhmän muodostavat 25 - 34-vuotiaat miehet.

Luottohäiriömerkintään ja velkaantumiseen on monenlaisia syitä. Osaamattomuus ja suunnittelemattomuus raha-asioissa sekä pikavippien saamisen helppouskin. Jälkimmäinen onnistuu niin kauan, kun luottotiedot ovat kunnossa. Osaamattomuuden taustalla voi olla päihteisiin, mielenterveyteen ja rikollisuuteen liittyviä ongelmia, jotka heijastuvat tietysti talouden hallintaan.

Yksi syy velkaantumiseen voi olla myös köyhyys. Toisaalta Suomessa on toimeentulotukijärjestelmä, jonka pitäisi taata kaikille välttämättömin turva. Ehkä silloin on syy siinä, että nuorilta ja muiltakin kansalaisilta puuttuu tietoa, mistä ja miten toimeentulotukea voi hakea, ettei tarvitsisi turvautua vaikkapa pikavippeihin.

Kotona, kouluissa ja oppilaitoksissa pitäisi enemmän opettaa talouteen ja toimeentuloon liittyviä taitoja. Mitä tarkoittaa esimerkiksi oman talouden suunnittelu, mitä lainat ja vipit tarkoittavat ja mitä ne loppupeleissä maksavat. Mitä tarkoittaa esimerkiksi kaverin lainan takaaminen. Miten arvioidaan erilaisia "loistavia ja aukottomia" suunnitelmia ja niiden riskejä. Olisi hyvä opettaa myös tunnetaitoja ja tuoda opetukseen myös taitoja ja tietoja siitä, miten toimia elämän ongelmissa ja miten suhtautua viisaasti päihteisiin.

Lehtijutussa mainittiin, että nuorten pitäisi kokea jotain kivaakin joskus, vaikka tulot ovat pienet ja epäsäännölliset. Olen samaa mieltä. Tosin, jos kivat kokemukset on tarkoitus rahoittaa lainarahalla, voi kiva kokemus muuttua vuosien taakaksi. Velkataakka ja maksuhäiriömerkintä vaikeuttavat monia käytännön asioita, kuten puhelinliittymien hankkimista tai työ- ja asuntoasioita. Puhumattakaan siitä, että selvittämättömät velat vaikuttavat mielialaan.

Suomessa on paljon kokemustietoa velka-asioista esimerkiksi 1990-luvun laman jäljiltä. Sieltä pitäisi ammentaa osaamista Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Tietoa siitä, miten kannattaa raha-asioissa toimia ja tietoa myös siitä, miten selvitä, jos raha-asiat ovat menneet perseelleen.

Velkataakka voi olla painoja painavampi. Pexels-photo.

 
JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi