Saarinen on uusi verkkoguruni

Vain yksi YouTube-videon katselu riitti siihen, että viisikymppisenä löysin Guruni. Nimittäin kun googlasin hakusanalla systeemiajattelu, sain osuman professori Esa Saarisen Aalto-yliopistossa pitämään Filosofia ja systeemiajattelu luentosarjan 8/8 luentoon. Päädyin katsomaan tuon luentosarja viimeisen luennon kolmessa eri pätkässä. Monenlaisilla luennoilla käytyäni totean, että tämä verkkoluento on yksi parhaista luennoista, jonka olen kuullut. Nyt olen hissukseen perehtynyt jo muihinkin tämän luentosarjan taltiointeihin.

Toki olen filosofi Esa Saarisen tiennyt, mutta en oikein kunnolla ollut häneen aiemmin perehtynyt. Erityisen vaikutuksen tämän yhden verkkoluennon kuunneltuani minuun teki Saarisen nöyryys, muiden arvostus, kyky vaikuttua ja liikuttua asioista, kyky nähdä itsensä humoristisesti ja oman ikäisenä. Esimerkiksi Saarisen nöyryyttä kuvaa se, että hän sanoo, että ei hän itse oikein osaa mitään. Tämä on paljon sanottu professorilta aikana, jossa yleensä kaikki haluavat profiloitua huipputieteen tekijöiksi.

Luennon sisällöstä jäi mieleen toisten ihmisten arvostava kohtaaminen, yli puolivälin vastaan tuleminen, toiveikkuuden ilmapiirin rakentaminen, toisten auttaminen, yhteyksien rakentaminen ja se, ettei jää toisten ihmisten pintapuutteisiin kiinni.

Erityisesti mieleen jäi pyörimään se, miten nousta omassa elämässä seuraavalle, ei-ilmeiselle tasolle. Mikä on se hyvä ja arvokas asia tai tehtävä jokaisessa meissä, jonka tulisi kasvaa sisällämme kuin ilmapallo vieden meidät seuraavalle tai jopa huipputasolle. Tätä on hyvä maistella tänä kesänä.

Mikä on minun ei-ilmeinen tasoni?

JK
S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Koulu paikasta palveluksi

Aalto-yliopiston julkaisemassa Aalto University Magazinessa (21/2018) oli juttu Koulu palveluna -mallista, jota toteutetaan Otaniemen kampuksella yliopiston, lukion ja yritysten yhteistyönä.

Mallin mukaan "koulu ei ole rakennus tai paikka, vaan yhteisen ajattelun ja oppimisen alusta". Yhteisessä alustassa voidaan nähdä olevan tilat, opetus ja erilaiset hankkeet. Jutun mukaan mallista ollaan kiinnostuttu, koska "uusi tapa oppia, opettaa ja toimia yhteisönä kiinnostaa".

Tämän tyyppinen oppimisen alustatalous tuntuu viisaalta, vaikkakin se vaatii opiskelijoiden ohjaukselta enemmän resursseja ja toimijoiden omienkin ennakkoajatusten ravistelua. On tärkeää, että eri tahot hahmottavat oman merkityksensä alustan kokonaisuuden osana. Jos kaikki toimijat näkevät olevansa osa kaikkia hyödyttävää oppimisen alustaa, on helpompi sitoutua toimintaan.

Saman tyyppistä alusta-ajattelua voisi varmaan vielä lisätä ja tuoda myös vaikkapa erilaisiin palveluihin esimerkiksi sosiaalialalla, työvoimahallinnossa ja miksei myös rikosseuraamusalalla. Siinä eri toimijat tuovat oman osuutensa osaksi palvelualustaa.

Yksilön elämän voisi nähdä kulkevan erilaisten alustojen kautta yhdistyen elämänalustaksi tai elämänkouluksi.

Kirjasto on yksi oppimisen alusta monille eri oppijoille ja oppilaitoksille.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Näin löytyy 150 uutta ideaa

Luin uusimmasta 26.4.2016 ilmestyneestä lääkäreille suunnatusta Mediuutiset-lehdestä mielenkiintoisen jutun Standfordin yliopistossa kehitetystä Biodesign-konseptista.

Konseptia kokeillaan ensi kertaa Suomessa Biodesign Finland -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Hus, Helsingin yliopisto sekä Aalto-yliopisto.

Biodesign-konseptin tarkoitus on tukea uudenlaista terveysteknologian yrittäjyyttä ja synnyttää uusia innovaatioita sairaalan toimintaan. Konsepti yhdistää hoitohenkilökunnan tarpeet, lääkärien ja insinöörien ongelmaratkaisukyvyn sekä kaupallisen näkökulman.

Konseptin keskiössä Suomessa on Biodesing Finland -ryhmä, joka koostuu pääosin lääkäreistä ja insinööreistä sekä kaupallisesta osaajasta.

Varsinainen Biodesing-konseptin kehittämisprosessi etenee seuraavasti.

1. Biodesing-työryhmä menee ensiksi sairaalaan, tässä tapauksessa Lastenklinikalle, neljäksi viikoksi ja kirjaa kaikki huomatut kehitystarpeet ylös. Yhtenä tavoitteena on kerätä vähintään 150 kehityskohdetta tai -ongelmaa.

2. Tämän jälkeen saadusta idea-, kehitys- ja ongelmalistasta valitaan ryhmässä kaikkein akuuteimmat ja toteuttamiskelpoisimmat (kohtuullinen vaiva ja kustannukset).

3. Ideaalitapauksessa puolen vuoden kehityshankkeesta syntyy yksi tuoteidea, jota varten ryhmä perustaa startup-yrityksen.

Mielestäni konsepti yksinkertaisuudessaan on mainio. Ulkopuoliset, joilla on mielessä ongelmalistauksen näkökulma, pystyvät joissain tapauksissa näkemään organisaation omaa henkilökuntaa kirkkaammin ongelmia ja haasteita. He eivät ehkä arvota tai tyrmää mitään ongelmaa tai kehittämistarvetta triviaalina.

Sekin konseptissa on hyvää, että ongelmia ja haasteita kerätään ensiksi runsaasti. Varmaan tuo 150 haastetta on hyvä minimi haasteiden ja ongelmien määrälle. Silloin alkaa olla riittävästi haasteita, joista mahdollisia tuote- tai palveluideoita voi lähteä karsimaan. Tämä tuo myös perspektiiviä - ensimmäinen hyvä idea ei välttämättä vielä ole se lopullinen tuote- tai palveluidea.

Voihan tuosta 150 haasteesta löytyä muitakin ideoita joko toisten yritysten ideoiden pohjaksi tai sitten ihan kehittämisideoiksi tässä tapauksessa tutkimuskohteena olevalle sairaalalle.

Mielestäni tämäntyyppisiä kehittämishankkeita vaikka pienemmin panostuksin voisi tehdä sisäisesti omien työntekijöiden voimin tai ristiin eri kumppaniorganisaatioiden kanssa. Niitä voisi tehdä myös vaikkapa asiakasorganisaatioissa. Sovellettuna konsepti sopisi niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille ja mille toimialalle tahansa.

On selvää, että tällainen hanke opettaa paljon kaikille mukana olleille, vaikkei varsinaisesti syntyisikään yhtään uutta yritystä. Luulisi, että moni listattu ongelma varmasti tulee jollain lailla ajan kanssa ratkaistua.

Olisi mielenkiintoista ja opettavaista olla mukana tuollaisessa Biodesign-konseptia toteuttavassa työryhmässä ja käydä koko prosessi läpi.

Biodesing kirjan kansi. Kuvakaappaus Standfordin yliopiston Internetsivulta.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi