Erän hyvät säbävalmentajat

Lasten ja nuorten harrastustoiminta on monessa perheessä ajatuksia herättävä asia. Aika nopeasti monessa urheilulajissa jo kouluikäisten harjoittelu on perheen vapaa-aikaa määrittävä tekijä ja monessa tapauksessa myös lompakkoa kaventava asia. Suuri harjoittelumäärä koskee erityisesti joukkuelajeja ja niitä lajeja, joissa tavoitteena on tulla huipulle jo nuorena kuten esimerkiksi voimistelua ja taitoluistelua.

Itselläni ei ole toiveita tai oikeastaan haluakaan sille, että lapsesta tulisi huippu-urheilija. En nyt varmaan suoranaisesti haluaisi estää, jos kilpaurheilu tai joku muu harrastus olisi lapselle se iso juttu. Tietysti harrastuksen kautta toivon lapsille myönteisiä kokemuksia sekä ryhmätyötaitoja ja taitoja käsitellä erilaisia tunteita.

Yksi lapsistamme käy joka maanantai Tapanilan Erän 7 - 9-vuotiaiden salibandy-kerhossa Pihlajamäessä. Säbä on tietysti hieno laji, mutta olen ollut iloinen myös hyvistä valmentajista. Molemmat valmentajat on positiivisia, kannustavia ja innostuneita lajista. Lisäksi toisella on ilmiömäinen nimimuisti ja toisella on niin pehmeä pallokosketus, että ihan kateeksi käy. 

Mahdollisiin järjestyshäiriöihin he puuttuvat jämäkästi. 45 minuutin harjoitukset on mietitty hyvin ja aina lopuksi on tietenkin pelit. Näistä valmentajista Erä saa olla ylpeä.

Kohta pelataan.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Eskari rules! Yksi asia kuitenkin hiersi

Lapsilla on hiljalleen alkamassa jo kolmas kouluviikko. Meidänkin lapsi on päässyt jo läksyjen tekemisen makuun ja saanut aivan ihanan opettajan.

 

Koulu ei varmasti olisi alkanut näin mukavasti, jos taustalla ei olisi viimevuotista eskaria eli esikoulua. Eskari tasoitti tietä koulun aloitukselle. Helsingin Viikin Leskenlehden päiväkodin eskariopettajat ja -hoitajat olivat tosi kivoja ja taitavia toimijoita tässä tärkeässä päiväkodin ja koulun välisessä nivelvaiheessa.

Eskarivuoden aikana tuli tutuksi koulunkäynnin päivärytmi. Oli paikka, jonne piti lähteä joka päivä. Yhdessä toimiminen toisten saman ikäisten lasten kanssa antoi esimakua koulun ryhmädynamiikasta.

Vuoden aikana tuli ainakin osa kirjaimista ja numerot tutuiksi. Eskarilaiset tekivät monta mukavaa retkeä kaupungin eri kohteisiin.

Ainoastaan yhdessä asiassa eskariopettajien sekä lapsen ja isän näkemykset olivat erittäin jyrkästi ristiriidassa. Nimittäin opettajien mielestä säbää eli salibandya pelattiin liikunnassa niin paljon, että se meinasi tulla jo korvista ulos.

Lapsen mielestä, ja isäkin toi tämän asian pontevasti esiin eskarin loppukeskustelussa, säbää pelattiin aivan liian vähän! ;-)

Eskari ja säbä rules!

 
JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi