Kaikkea ei voi niin vain perua

Yksittäinen ihminen tekee elämässä monenlaisia tekoja. Osa niistä voi olla tosi tyhmiäkin ja osa niistä voidaan korjata tai hyvittää jotenkin, mutta osaa ei. Tulee mieleen esimerkiksi liikenne- tai muu onnettomuus, joka on syntynyt tunteen vallassa ja teon seurauksia tajuamatta. Samalla lailla organisaatiotkin tekevät erilaisia tekoja ja palveluja, valtaosa hyviä, mutta osa ei ehkä mene ihan putkeen. Osa pieleen menneistä asioista voidaan korjata ja hyvittää, mutta osaa ei. 

Yksi asia, missä asioiden peruminen on vaikeaa, on kaupunkisuunnittelu. Usein olen kuullut sanottavan, että kaupunkia rakennetaan seuraavaksi 100 vuodeksi. Tämä kertoo, miten suuri vastuu on suunnittelijoilla ja päättäjillä. Esimerkiksi, kun jokin rakennus on rakennettu, ei voi sen valmistumisen jälkeen todeta, että tulipa sittenkin huono "kakku" eli puretaanpa se. 

Kaupunkisuunnittelussa ja sen myötä rakentamisessa tulee ottaa monet toiminnalliset ja esteettisetkin näkökulmat huomioon sekä kestää kaikenlainen lobbaus ja kiirehtiminen. Hätäisellä suunnittelulla ja päätöksenteolla tulee olemaan kauskantoiset vaikutukset ja ne kestävät myös seuraaville sukupolville.

Helsingin Kalasatama - näkymä Vanhankaupunginlahdelta. 

JK

S-posti; juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

Hoivakodit - asiakas- ja työntekijäkokemukset pitää ottaa tosissaan

Sosiaali-ja terveyspalveluiden osalta on tämän vuoden alussa ollut keskustelussa vanhusten ja kehitysvammaisten hoivassa tapahtuneet epäkohdat Esperi Carella ja Attendolla. Keskeisenä havaintona on ollut, että asiakkaiden hoito on ollut huonoa ja myös työntekijöiden kokemukset ovat kertoneet isoista ongelmista.

Yritystoiminnassa on tietenkin keskeisenä mittarina tuotto - hyvä johtaja saa rahan poikimaan. Myös julkisen sektorin, joka toimii palvelun tilaajana, toimintaa ohjaavat eurot. Tässä tapauksessa vähemmällä pitäisi saada ostettua enemmän hoivaa.

Euronäkökulma ei kuitenkaan riitä, kuten alkuvuoden tapahtumat ovat kertoneet. Keskeiseksi ja tärkeimmäksi ja eettisestikin tärkeimmäksi näkökulmaksi tulisi nostaa asiakaskokemus ja henkilöstökokemus. Ja olen ihan varma, että näin ajatellaan tällä hetkellä myös Esperi Caressa ja Attendolla. Olen myös varma, että jos ko. yrityksissä on hoivapalvelut kuvattu ja tuotteistettu, niin asiakas- ja henkilöstönäkökulma korostuu niissä, mutta johtamisen käytännöissä eurot menevät niiden ohi.

Tietenkin hyvän hoivan yhtenä takuuna on riittävä henkilöstömitoitus. Sekin on hyvä muistaa, että vaikka paperilla henkilöstömitoitus on kunnossa, niin esimiehellä ja senioritason työntekijöillä eli ykkösketjun pelaajilla on ratkaiseva merkitys laadukkaalle ja inhimilliselle hoivalle. He rakentavat hyvän hoivan puitteet.

Myös palvelujen tilaajien eli kuntien tulee kiinnittää huomiota hoivapalveluiden valvontaan, mutta se on jo toisen blogitekstin paikka.

Hyvä ja laadukas hoiva edellyttää myös hyvää yhteishenkeä.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Yritystäkin voi johtaa ohjelman avulla

Viime aikoina olen miettinyt strategian toteuttamista ohjelmajohtamisen keinoin. Esimerkiksi Kone Oyj:llä kehitysohjelmat ovat olleet yksi keino, joilla toimintaa on kehitetty ja saatu muutosta aikaan nopeasti strategian mukaisesti.

Kunnilla ja seutukunnilla on paljon erilaisia ohjelmia käynnissä. Monet muutkin organisaatiot ovat tehneet erilaisia ohjelmia ja käyttävät ohjelmajohtamista strategiansa toteuttamisessa.

Matti Alahuhdan kirjan Johtajuus - kirkas suunta ja ihmisten voima (Docendo 2015, ks. kirjaa käsittelevä blogiteksti löytyy täältä) mukaan Koneella oli viisi kehitysohjelmaa tukemassa laatua ja tuottavuutta - kilpailukykyä. Kukin niistä kesti kolme vuotta ja niiden sisällä tehtiin merkittäviä kehittämishankkeita, niitä johdettiin hyvin ja niiden edistysaskeleista tiedotettiin laajasti. Ohjelmista raportoitiin osana vuosisuunnittelua.

Olen ollut mukana Kuntaliiton toteuttamassa ja silloisen Tykesin (nyt Tykes on muistaakseni osa Tekesiä) rahoittamassa kuntien ja seutujen ohjelmajohtamista kehittävässä Ohjas-projektissa. Ohjaksessa kehitettiin käytännönläheisesti ohjelmajohtamisen mallia, mutta näkökulma oli ehkä enemmän monen toimijan yhteisessä ohjelmassa kuin yksittäisen organisaation ohjelmassa. Monen toimijan ohjelman voi nähdä kompleksisempana kuin yhden organisaation ohjelman.

Me määrittelimme Ohjas-projektissa ohjelmajohtamisen seuraavasti: "Ohjelma on strateginen ohjauskeino ja strategian uudistamisen väline. Se on tapa koordinoida useiden eri toimijoiden visioita ja tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi yhteisesti valitulla aihealueella uusien ratkaisujen ja mahdollisuuksien löytämiseksi. Toteutuksen tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia tuloksia, joita käytetään muutoksen toteuttamisessa. Tulokset ja niistä saatavat hyödyt eivät olisi mahdollisia ilman yhteistyötä."

Yhden määritelmän mukaan ohjelma (programme) on projektien ja muiden toimenpiteiden (activities) kokonaisuus, jota koordinoidaan ja johdetaan yhtenäisesti siten, että se saavuttaa tuloksensa ja tuo siltä odotetut hyödyt (Managing Successful Programmes 2003).

Ohjelmat voivat olla hyvinkin erilaisia. Jotkut ohjelmat ovat enemmän selkeitä toimeenpano-ohjelmia, joku toinen voi olla enemmän tutkiva ja kehkeytyvä ohjelma. Myös ohjelman kumppaneiden määrä ja suhteet, ohjelman toimiala, ohjelmalla ratkaistava tavoite tai haaste ja rahoituksen selkeys määrittävät ohjelman kompleksisuutta.

Ohjas-projektissa me näimme ohjelmajohtamisen näkökulmasta menestystekijöiksi mm. seuraavat tekijät (hieman muokattu):

-ohjelmastrategian pohjalta muodostetut realistiset tavoitteet
-ohjelman tulosten suunnitelmallinen hyödyntäminen
-sopivat ja sitoutuneet kumppanit (jos ohjelmassa mukana monta organisaatiota)
-luottamus ja sen kasvattaminen
-tietoinen henkilöstönäkökulma
-selkeät roolit ja vastuunjaot sekä riittävä valta oikealla päätöksenteon tasolla
-selkeät ohjauksen ja päätöksenteon prosessit
-viestintä
-tiedonhallinta
-ohjelman toteutukseen ja hallinnointiin riittävät resurssit
-ohjelmien johtamisen kytkeminen osaksi muuta johtamista
-ohjelmien ja perustoiminnan vuorovaikutus

Näen myös tärkeäksi, että ohjelma perustuu organisaation omiin arvoihin ja visioon. Edelliset luovat pohjan ohjelmajohtamiselle.

Ohjelmajohtamisessa on varmasti paljon hyviä puolia strategian toteuttamisen näkökulmasta. Hyvä ohjelma suuntaa selkeästi toimintaa ja kehittämistä. Kirkkaat tavoitteet ja niistä johdetut mittarit kertovat miten ohjelma on onnistunut. Organisaation ohjelmajohtaminen kehittyy ajan saatossa ja se voi olla kelpo tapa parantaa organisaation toimintaa ja palveluja.

Seuraavista julkaisuista voi saada ainakin ideoita ohjelmajohtamisen kehittämiseen mille tahansa toimialalle vaikka esimerkit ovat kuntajohtamisen puolelta.

Ohjakset käsissä - opas kuntien ohjelmien johtamiseen.
Kuntien ohjelmajohtaminen. Näkemyksiä ja arvioita.

Ideoita ohjelmajohtamiseen.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi