Hyötysovelluksen neljä tärkeää asiaa

Jos erotetaan hyötysovellus pelkästä viihdesovelluksesta, tulee suunnittelussa ottaa neljä tärkeää tekijää huomioon. Nämä neljä asiaa on tärkeä pitää mielessä, kun mietitään esimerkiksi sovellusta rakentavan tiimin osaamista ja rooleja. Pelkkä pätevä koodari ei siis riitä, jos intoa ja kiinnostusta ei ole tarttua näihin kaikkiin asioihin. On selvää, että näissä tekijöissä piilee myös sovelluspalvelujen riskit.

1) Tietoturva ja -suoja. Ensiksi pitää kaikessa sovelluskehittämisessä pitää mielessä tietoturvan näkökulma, vaikka sovellusta tehtäisiin minkälaisella vauhdilla tahansa. Tulevien käyttäjien pitää olla varmoja, että henkilökohtaiset tiedot eivät joudu vääriin käsiin. Tämä on myös eettinen kysymys.

2) Toimivuus. Sovelluksen tulee olla toimiva, mikä tarkoittaa yksinkertaisuutta ja käytettävyyttä. Sovelluksen käyttäjien tulee tietää miten sovellus toimii. Kiinnostus sovelluksen käyttöön voi lopahtaa, jos sovellus tökkii ja se ei toimi kunnolla.

3) Kiinnostavuus. Sovelluksen tulee olla kiinnostava ja houkutteleva sen kohderyhmän näkökulmasta, jonka on tarkoitus ottaa sovellus käyttöönsä. Kiinnostavuus pitää varmistaa viestinnällä ja markkinoinnilla, eli sillä, että kohderyhmä ylipäänsä tietää sovelluksesta. Toiseksi sovelluksen kohderyhmän motivaatio käyttää sovellusta tulee saada heräämään. Tämä tarkoittaa sitä, että sovellus otetaan käyttöön ja sitä käytetään jatkossa pysyvästi. Kiinnostavuudesta kertovat ne tunnusluvut, jotka kuvaavat sovelluksen käyttäjämäärien kehitystä, sitoutumista ja muita tietoja sovelluksen käytöstä.

4) Vaikuttavuus. Mikäli hyötysovellusta tuotetaan julkisella rahalla, keskeistä on arvioida myös sitä, vaikuttaako sovellus halutusti kohderyhmän elämään. Tapahtuuko sovelluksen avulla haluttu muutos asiakkaan elämässä. Miten sovellus tukee esimerkiksi päihdeongelman voittamista. (Lue: Päihdeongelmaiset saivat kännykkäsovelluksen)



Sovelluskehityksen neljä tärkeää tekijää.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Se, ettei ota kantaa asiaan, on myös kannanotto

Nykyisin, kun kaikenlainen tieto leviää nopeasti sosiaalisessa mediassa, olisi asioita kommentoidessa viisasta miettiä useampaakin kuin yhtä näkökulmaa.

Esimerkiksi omalla kohdallani kuningas Litmasen arvostus laski, kun hän kehui Qatarin tulevien jalkapallon MM-kisojen kisajärjestelyjä ainoastaan jalkapallon pelaajien näkökulmasta ja kieltäytyi ottamasta kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen.

Miksei Litmanen halunnut ottaa kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen? Voi olla, että hän ei oikeasti tiedä Qatarin ihmisoikeustilannetta (kuten en minäkään kovin tarkasti) tai sitten hän tietää, että arvostelemalla sitä, hän loukkaisi joitain hänelle tärkeitä sidosryhmiä. Maailmaa kiertäneenä ja fiksuna miehenä (Litmasen kirjan perusteella), hän varmasti tietää millainen tilanne Qatarissa on.

Litmanen olisi päässyt paljon helpommalla, jos olisi todennut, että hän on Qatarin tietoinen ihmisoikeustilanteesta. Ehkä hän olisi voinut sanoa, että ihmisoikeuksien kehittäminen Qatarissa on tärkeää ja hän toivoo, että jalkapallon avulla ehkä voitaisiin jotenkin tätä asiaa parantaa. Ja jos hän ei olisi tuntenut ko. maan ihmisoikeustilannetta kunnolla tai riittävästi, olisi hän voinut sanoa sen. Valitettavasti tästä kantaa ottamattomuudesta Litmanen sai maksaa sen, että hänen hyvä maineensa sai kolauksen. Se, ettei ota kantaa asiaan, on myös kannanotto. Tämä koskee meitä ihan kaikkia.

JK
S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi