Pomolta meni motivaatio - kuinka se näkyy koko organisaatiossa?

Viime aikoina on kirjoitettu itseohjautuvuudesta ja sen hyödyistä. Itseohjautuvuudessa on paljolti kyse vastuunottamisesta ja siitä, että esimerkiksi tiimi luo itse puitteet tavoitteidensa saavuttamiseksi. Yleensä ottaen organisaatioissa kuitenkin johtajat ja esimiehet luovat edelleen puitteita vaikkapa hyvälle palvelutuotannolle.

Joskus on voinut käydä niin, että johtajat ovat vaikka olleet lähdössä organisaatioista tai heillä on heikko motivaatio tehtäviinsä. Silloin he ovat saattaneet lopettaa puitteiden ylläpitämisen. Tämän tyyppinen johtajan toiminta on voinut vaikuttaa palvelujen laatuun ja tuottamiseen.

Johtajan tärkein työ on rakentaa innostusta olemalla itse innostunut organisaation toiminnasta. Johtaja rakentaa puitteita laadukkaille palveluille olemalla kiinnostunut palvelujen laadusta. Jos johtaja ei itse ole kiinnostunut ja innostunut johtamastaan toiminnasta, vaikuttaa tämä muidenkin työntekijöiden innostukseen. Tässä on varmaan kyse samasta asiasta kuin hyvän opettajan innostuksen tarttumisesta.

Innostus vie pitkälle.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

Miksi hyvä tyyppi häipyy?

Olen miettinyt viime aikoina esimiehen asemaa ja yleensä esimiesten työssä jaksamista. Ehkä syynä on se, että yksi kaveri viihtyi esimiehenä ainoastaan muutamia kuukausia. 

Se, ettei esimiestyössä viihdy voi johtua monesta asiasta. Ensimmäiseksi nousee mieleen esimiehen omalta esimieheltään saama tuki. Voi olla niin, että kaikkien ei ole helppo pyytää apua tai he näyttävät siltä, että he eivät apua edes tarvitse. Tästä huolimatta varsinkin uusi esimies tarvitsee esimerkiksi yhteistä suunnitteluaikaa omalta esimieheltään.

Joskus työhön voivat vaikuttaa myös yksikön resurssit ja niihin liittyvät näkymät. Selvää on, että jotkut kestävät jatkuvaa myrskyä ja huonoa näkymää eli epäkohtia kauemmin kuin toiset. Jotkut ehkä liiankin kauan.

Toimialasta riippumatta esimiehillä on varmaan niin paljon töitä, että työmäärään ei aina tule minkäänlaista rytmitystä kevyempien ja raskaampien rupeamien kanssa. Pakkotahtiset deadlinet painavat jatkuvasti päälle ja sähköposti täyttyy lukemattomista viesteistä. Kokeneemmat oppivat erottamaan ajan kanssa oleellisimmat asiat ja priorisoimaan niitä.

Faktahan se on, että hyvässä porukassa ja hyvällä huumorilla selvitään ikävistäkin töistä, olipa esimies tai työntekijä. Jos työtoverit ja esimiehet eivät tue, eikä apua saa pyytäessään, alkaa se käydä pitkän päälle terveydellekin raskaaksi. Terveyttä ei kannatta uhrata, vaikka työ tärkeää onkin. Jos tilanne ei avunpyynnöistä huolimatta muutu, työn imusta ei ole tietoakaan, on ehkä viisainta alkaa etsiä uutta työpaikkaa.

Huomioidaan työkaverit ja läheiset, muistetaan työn rytmitys. Hyvää joulua ja hyvää palvelua ensi vuonnakin.

Kiitos kaikille lukijoille. Palataan asiaan vuonna 2018.

Purjeet on hyvä välillä laskea työssäkin.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Mistä on hyvä pomo tehty

Kauppalehti Optio (Optio 12/2017) järjestää vuosittain omassa vaikuttajaryhmässään kyselyn, jossa haetaan Suomen parasta johtajaa. Tänä vuonna kärkikolmikkoon valikoituivat kolmen pörssiyhtiön johtajat; Nokian Rajeev Suri, UPM:n Jussi Pesonen ja Koneen Henrik Ehrnrooth. Intialaistaustainen Suri oli ylivoimainen ykkönen.

Samaan aikaan ystäväni on aloittamassa ensi kertaa johtajana palveluita tuottavassa yksikössä. Päätin kerätä oppaaksi ja kompassiksi erityisesti ensimmäiseksi valitun Surin kohdalla Kauppalehti Optiossa (s.27-31) mainittuja teemoja hyvästä johtajasta ja johtajuudesta.

Mistä on Rajeev Surin johtaminen tehty?

1) Tavoitteet korkealla: tavoite saada aikaan jotain, mitä ei itsekään usko mahdolliseksi.
2) Pyrkimys jatkuvaan kehitykseen: tulokset, laatu, johtamistapa, oma itse.
3) Jos jokin menee pieleen, ottaa syyn niskoilleen. Kiitos menestyksestä taas kuuluu koko tiimille.
4) Haluaa tehdä ihmisten elämästä parempaa. Se antaa työlle merkityksen.
5) Tuntee omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja on sinut niiden kanssa. Hyvän itsetunnon omaavan ei tarvitse käyttäytyä huonosti muita kohtaan tai olla itseään täynnä.
6) Tuntee omat tavoitteensa, halunsa ja tottumuksensa sekä pystyy näkemään itsensä muiden silmin.
7) Pystyy tekemään päätöksiä, jotka eivät ole kaikille mieleisiä.
8) Katsoo tulevaisuuteen myös silloin, kun muut yrittävät painaa johtajan katsetta maahan.
9) Vahva toimialatuntemus.
10) Tuntee asiakkaat hyvin.
11) On uskottava ja pitää sanansa.
12) Tuntee sen organisaatiokulttuurin, joka halutaan luoda.
13) Ei revittele tai paukuttele henkseleitään.

Pesonen ja Ehrnrooth

Surin ohella myös Jussi Pesosella on pitkä ura UPM:llä ja kokemusta ihan lattiatason insinöörin hommistakin. Pesosen mukaan toimitusjohtajuutta ei pysty hoitamaan ilman perinpohjaista toimialan tuntemusta. Pesosen mukaan hän on onnistunut parhaiten johtajana silloin kun on pystynyt innostamaan muita hyviin suorituksiin. Pesosta on kuvattu johtajana suoraksi, läpinäkyväksi, rehelliseksi, analyyttiseksi, turvalliseksi ja luottamusta herättäväksi.

Henrik Ehrnroothin mukaan yrityksellä pitää olla sekä kolmen kuukauden väliaika että kolmen vuoden näkemys. Ehrnroothia on kuvattu nopeaksi omaksujaksi, joka näkee riskit mahdollisuuksina. Hän pystyy ymmärtämään asioita kokonaisvaltaisesti ja hänellä on hyvä looginen ajattelukyky. Hyvä johtaja saa muut seuraamaan itseään. Sellaista johtajaa seurataan jolla on asiantuntijuutta, innostavuutta ja korkea energiataso. Omien esimiesten kanssa hyvällä johtajalla pitää olla yhteinen kieli ja sanat, joista syntyy yhteisymmärrys. Hyvät johtajat toimivat myös muiden yritysten hallituksessa ja näin saavat uutta vinkkeliä omaan johtamiseen. Ehrnroothia on kuvattu myös määrätietoiseksi ja miellyttäväluonteiseksi.

Olipa siinä listaa. Mitä osaisin ystävälle tiivistää noista monista asioista. Jotta voit johtaa hyvin, tunne toimialasi ja ne palvelusi joiden tuottamisesta vastaat. Aseta tavoitteet korkealle. Määrittele lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. Tunne asiakkaat ja sidosryhmät. Pyri olemaan innostunut, innostava ja energinen. Kanna sinä vastuu virheistä ja jaa kunnia työntekijöille. Tutustu myös eri yksiköihin ja siihen miten niissä työt tehdään.

Koneen pääjohtaja Matti Alahuhta on voittanut Option johtajakyselyn kuusi kertaa. Hänestä olen kirjoittanut blogikirjoituksessa Johtaminen by Matti Alahuhta. Matti oli tällä kertaa kisan kuudes. Hänen kirjoittamastaan kirjasta on mieleeni jäänyt yksi hyvän johtajan ominaisuus ja opetus. Matti ei ole koskaan lyönyt nyrkillä pöytään muusta syystä kuin innostuksesta. Sekin voisi olla hyvä muistaa, kun tulee hankalampi tilanne. :-)

Hyvä johtaja näkee lähelle ja kauas.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi