Mitä autoilija voi oppia hävittäjälentäjältä

Hävittäjä lentää sekunnissa useita satoja metrejä. Mikä silloin on oleellisinta?

Läheiseni oli hiljattain kuuntelemassa ilmavoimien hävittäjälentäjää. Ja esitys on silloin ollut todella vaikuttava, jos sekin joka ei ole kuuntelemassa esitystä, vaikuttuu siitä, kuten minulle kävi.

Hävittäjän lentäessä satoja metrejä sekunnissa kaikkein tärkeintä on keskittyä oleelliseen eli lentämiseen. Käytännössä lentäminen on jatkuvaa mittareiden seurantaa. Koko ajan pitää olla selkeä tilannekuva siitä, mitä tapahtuu ja sen lisäksi tilanneymmärrys siitä, miten toimia.

Näin tuossa hiljattain kuinka lumimyräkässäkin joku autoilija samalla tekstaili kännykällä. Myös autoilijoiden tulisi hävittäjälentäjien lailla harjoitella keskittymistä vain ajamiseen. Tilannekuva tarkoittaa autoillessa ehkä sitä, että ottaa huomioon sään ja vuorokauden ajan. Tilanneymmärrys taas voisi tarkoittaa sitä, että ottaa huomioon tilannekuvan pohjalta muut liikenteessä kulkijat ja sen mahdollisuuden, että tielle pinkaisee peura tai hirvi.

Jos hävittäjälentäjä menettää muutamiksi sekunneiksi keskittymisen, on kone kulkenut tänä aikana jo melkein kilometrin. Ehkä sellainen autoilija, joka on joutunut kolariin oman keskittymättömyytensä takia, on oppinut sen, mitä keskittyminen liikenteessä tarkoittaa. Keskittymisessä on tärkeää myös tunteiden hallinta eli tunteet eivät saisi häiritä keskittymistä. 

200 m sekunnissa. Ohjaimiin ei pääse, jos ei pysty keskittymään.

Autokin voi muuttua "hävittäjäksi", jos kuljettaja ei keskity.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

Markkanen osaa keskittyä

Sen lisäksi, että Lauri Markkanen on pitkä (213 cm), harjoitellut kovasti ja hänellä on ollut jo varhaisessa vaiheessa mielikuva siitä, mikä hänestä voi tulla, on hänellä omaa luokkaansa oleva keskittymiskyky siihen asiaan, mitä hän on kunakin hetkenä tekemässä (Optio-lehti 7/2018).

Pituuteen kukaan ei oikein kunnolla pysty vaikuttamaan. Koripallossa se on kuitenkin se tekijä, jolla on ratkaiseva merkitys. Ko. lehtijutussa todetaan, että yli seitsemän jalan (213 cm) mittaisista yhdysvaltalaisista 20 - 40-vuotiaista miehistä peräti 17 prosenttia pelaa tai on pelannut NBA:ssa. NBA:hen ei mennä ilman kovaa harjoittelua ja mielikuvan tavoitteesta on tärkeää saada kirkkaaksi mieleen.

Keskittymiskykyyn liittyviä asioista olen miettinyt aika paljon viime aikoina. Keskittymiskyky on tärkeä asia sekä yksilön että vaikkapa ihan organisaation tasolla. Keskittyminen liittyy myös toiminnanohjaukseen.

Toiminnanohjauksellisesti tehtävään keskittyminen etenee niin, että päätetään aloittaa tehtävä. Aluksi aloitetaan suunnittelemalla tehtävän toteutus ja kerätään tarvittava materiaali ja välineet. Kun välineet on valmiina aloitetaan tehtävän toteuttaminen. Toteuttamisen aikana arvioidaan aika-ajoin, että tehtävä etenee suunnitelman mukaan. Kun tehtävä on tehty, lopetetaan tehtävän tekeminen. Lopuksi siivotaan mahdolliset materiaalit ja välineet pois.

Tehtävän aikana voi tulla erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Tunteet on hyvä tunnistaa ja hyväksyä ja jatkaa kuitenkin työskentelyä. Jos tehtävä on liian vaikea, voi pyytää apua tai tarkistaa tavoitetta. Jos tehtävä on liian helppo ja turhauttaa, rimaa voi nostaa.

Monien tehtävien yhtäaikaisessa hallinnassa on tietysti tärkeää eri tehtävien priorisointi ja järjestäminen. Sekin vaatii keskittymistä.

Hyvä toiminnanohjaus ja keskittymiskyky ovat todella tärkeitä nykypäivän työelämässä, joka korostaa paljon itseohjautuvuuden merkitystä. Työntekijä saa itse valita keinonsa, joilla pääsee tavoitteisiin ja monella työpaikalla kannustetaan esimerkiksi etätyöhön, jossa päivän struktuurin rakentaminen on työntekijän omalla vastuulla. Oma vapaus töiden järjestämiseen on monen mieleen, mutta vaatii samaan aikaan hyviä toiminnanohjauksen taitoja, että työt tulevat tehtyä ja vastaavasti helposti töihin uppoava muistaa syödä esimerkiksi lounaan päivän aikana.

Itseohjautuvuutta korostetaan nykyisin myös koulussa. Toivottavasti samaan aikaan kiinnitetään huomiota myös siihen, millaiset toiminnanohjauksen taidot oppilailla on sekä yritetään kehittää niitä. Muuten vaarana on, että heikommilla taidoilla varustetut oppilaat jäävät jälkeen ja kuva omista taidoista muodostuu todellista heikommaksi.

Keskittymiskykyä voi kehittää.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi