Painoliivikävely on koronakevään hitti

Korona-aikana moni, joka on ehkä aiemmin vähätellyt kävelyä, on löytänyt sen harrastuksekseen. Kävelyn avulla on helppo pitää sekä fyysistä että psyykkistä kuntoa yllä. Kävelyhän on monessa mielessä hyvä ja kätevä harrastus ihan uusien ideoidenkin saamisen kannalta (lue: Ideoita lenkiltä). Kävelyä voi tehostaa sauvojen kanssa. Onkohan sauvakävelyn suosio hiipunut, kun vaikuttaa siltä, että  sauvakävelijöihin törmää aiempaa harvemmin.  

Korona-aikana olen tehostanut kävelyä käyttämällä 10 kilon painoliiviä. Mikäli kävelylenkille on käytettävissä vähemmän aikaa, painoliivillä saa kävelyyn reilusti enemmän tehoa. Mikäli kokeilet painoliivikävelyä, kannattaa se aloittaa siten, että hiljalleen lisäät lenkin pituutta ja siihen käytettyä aikaa, jotta paikat eivät tule kipeäksi ja keho sopeutuu painoliiviin. Juoksulenkille ei kannata lähteä painoliivin kanssa, koska kuormitus nivelille on kova.

Veikkaanpa, että tästä painoliivikävelystä on tulossa tämän kevään hittilaji ja tämä blogi aloittaa sen. 😁 

Takki päälle, painoliivi alle ja kävelylenkille.

JK

S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Mitä minä oikein ajattelen

Varsinkin lasten kännykän käytön rajaamisesta joudutaan monessa perheessä käymään jatkuvaa keskustelua ja riitojakin voi syntyä. Välillä päätetään ryhdistäytyä ja tehdään sisäistä valvontaa pelisääntöjen suhteen, kunnes linjaukset taas hämärtyvät. Samalla lailla aikuisetkin saattavat miettiä omia kännykänkäyttötapojaan. Vanhempien oma kännykän käyttö on tietty mallina myös lapsille.

Hiljattain jäin miettimään, että miten kävisi, jos välillä vaan olisi ja kuuntelisi, millaisia ainutlaatuisia ajatuksia ja mietteitä päässä pyörisi, jos ei keskittyisikään someen, kännykän pläräilyyn tai esimerkiksi musiikin kuuntelemiseen tilanteessa, jossa se on nykyään luonnollista(?). Samalla voisi tutustua itseen ja omiin ajatuksiin paremmin. Voihan se olla niin, että aika kuluu hitaammin tai mieleen voi tulla myös ikäviä ja surullisia ajatuksia ja tuntemuksia. Se on kuitenkin hyvä muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne tulevat ja menevät. 

Ja kun panee merkille omaa ajattelua, niin eihän sitä tiedä, vaikka joku päässä pyörivä ajatus voisi olla sellainen, jonka avulla voi parantaa palveluja tai keksiä jopa uusia palveluja. Ennen kaikkea voi olla mielenkiintoista panna merkille se, millaisia ajatuksia tulee mieleen ja mitä omassa päässä oikein pyörii. :-)

Tasapainoilua - Muraali - Kontulankaari 11.

JK

S-posti: juha.kesanen@selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @Juhake

www.selede.fi

Papan metsätakki 2.0

Edesmenneiden läheisten vaatteet ovat minulle tärkeitä. Esimerkiksi isäni lippalakki (ihan nuorekas) on yksi tärkeimmistä asusteistani. Jotenkin tuntuu lohduttavalta pitää vaatetta, jota joku läheinen on pitänyt. 

Samasta syystä olen pitänyt päälläni myös papan eli appeni villakankaista metsätyötakkia. Ainoa huono puoli papan takissa oli, että se oli päässyt ehkä joskus 1960-luvulla hankittuna jo melko huonoon kuntoon. Nappeja oli irti, saumat repsottivat ja oli siinä jokunen reikäkin. Tällä takilla ei käyty kaupungilla flaneeraamassa eikä menty ihmisten ilmoille, kunnes keksin, että takinhan voisi varmaan korjata.

Suunnitelmat toteutuivat, kun löysin läheltä kotia Pihlajamäestä ompelu- ja muutostöitä tekevän Ketjutikin. Parissa päivässä sain hienosti kunnostetun uuden ykköstakin, joka siirtynee ainakin kuntonsa puolesta seuraaville sukupolville.

Ammattilainen teki tosi hyvää työtä ja jos jossakin hommassa toteutetaan kiertotaloutta arjessa, niin tässä korjausompelijan hommassa.

Jos olisin itse lähtenyt omilla taidoillani takkia korjaamaan, olisi lopputulos ollut varmaan aika mielenkiintoinen.

JK

S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi